Liikuntamotivaation takana oleva psykologia

Liikuntamotivaation takana oleva psykologia

Liikuntamotivaation takana oleva psykologia

Liikunta on suosittu harrastus, jota ihmiset harjoittavat lukuisten etujensa vuoksi. Mutta mikä todella motivoi meitä harjoittelemaan säännöllisesti? Vastaus tähän kysymykseen on psykologiassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme lähemmin harjoittelumotivaatiota ja tutkimme psykologisia teorioita halumme olla aktiivisia.

Motivoinnin perusteet

Ennen kuin perehdymme harjoittelumotivaatioon, on tärkeää ymmärtää motivaation perusteet. Motivaatio on monimutkainen prosessi, joka ohjaa käyttäytymistämme ja vaikuttaa siihen. Edward L. Decin ja Richard M. Ryanin itsemääräämisteorian (SDT) mukaan motivaatiolla on kolme perusmuotoa: sisäinen motivaatio, ulkoinen motivaatio ja amotivaatio.

Sisäinen motivaatio

Sisäisellä motivaatiolla tarkoitetaan sisäistä motivaatiota harjoittaa toimintaa oman edun tai nautinnon vuoksi. Urheilussa ihmiset ovat sisäisesti motivoituneita, koska he nauttivat taitojensa parantamisesta, itsensä haastamisesta ja henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Kyse on toiminnan tuomasta ilosta ja tyytyväisyydestä.

Ulkoinen motivaatio

Ulkoinen motivaatio puolestaan ​​viittaa siihen, että ihmiset harjoittavat liikuntaa ulkoisista syistä, kuten palkkioista, tunnustuksesta tai sosiaalisesta hyväksynnästä. Esimerkki tästä on osallistuminen kilpailuun voittaakseen mitalin tai saada muiden kiitosta. Ulkoinen motivaatio voi olla hyvä tapa motivoida ihmisiä aloittamaan harjoittelun, mutta se ei yleensä ole tehokasta pitkällä aikavälillä.

Amotivaatio

Amotivaatio tarkoittaa sitä, että ihmisillä ei ole lainkaan motivaatiota harjoitella. Heillä ei ole sisäistä kiinnostusta, eivätkä ulkoiset tekijät vaikuta heihin. Amotivaatio voi johtua useista syistä, kuten kiinnostuksen puutteesta, masennuksesta tai tiedon puutteesta liikunnan hyödyistä.

Liikuntamotivaation merkitys

Liikuntamotivaatiolla on suuri merkitys, sillä se kannustaa pysymään aktiivisina ja parantamaan fyysistä terveyttämme. Säännöllisellä liikunnalla on lukuisia etuja fyysiselle ja henkiselle terveydelle. Näitä ovat parempi kardiovaskulaarinen kunto, vahvempi immuunijärjestelmä, terve kroppa sekä positiivinen vaikutus mielialaan ja hyvinvointiin.

Liikunta voi myös auttaa vähentämään kroonisten sairauksien, kuten sydänsairauksien, diabeteksen ja liikalihavuuden, riskiä. Lisäksi liikunta voi auttaa vähentämään stressiä, lisäämään itsetuntoa ja parantamaan keskittymiskykyä. Kaikki nämä edut motivoivat harjoittelemaan säännöllisesti.

Tavoitteiden ja itsetehokkuuden rooli

Tavoitteilla ja itsetehokkuudella on tärkeä rooli liikunnan motivoinnissa. Tavoitteet asettavat puitteet, joissa motivoimme itseämme, kun taas itsetehokkuus edustaa luottamustamme kykyymme saavuttaa nämä tavoitteet.

Maalit

Ihmiset asettavat usein tavoitteita ylläpitääkseen motivaatiotaan harjoitella. Nämä voivat olla pitkän aikavälin tavoitteita, kuten osallistuminen maratoniin, tai lyhyen aikavälin tavoitteita, kuten tietty määrä harjoituksia viikossa. Tavoitteet auttavat meitä haastamaan itsemme ja seuraamaan edistymistämme, mikä puolestaan ​​lisää motivaatiotamme.

Itsetehokkuus

Itsetehokkuudella tarkoitetaan luottamusta kykyymme suorittaa tietyt tehtävät menestyksekkäästi. Mitä korkeampi itsetehomme on, sitä todennäköisemmin jatkamme urheilullisia pyrkimyksiämme. Tätä itseluottamusta voidaan vahvistaa aiempien onnistumisten, muiden menestyneiden urheilijoiden seuraamisen tai positiivisen palautteen saamisen kautta.

UKK

1. Kuinka löydän sisäisen motivaationi harjoitella?

Voi olla hyödyllistä kokeilla erilaisia ​​urheilulajeja nähdäksesi, mistä pidät eniten. Ajattele toimintaa, josta pidit lapsena, tai asioita, jotka herättivät uteliaisuuttasi. Varmista, ettet anna ulkoisten tekijöiden, kuten palkkioiden tai sosiaalisen hyväksynnän, ohjata itseäsi, vaan pidät huolta omasta edustasi.

2. Mitä voin tehdä ylläpitääkseni motivaatiotani harjoitella?

Yksi tapa ylläpitää motivaatiota on asettaa tavoitteita ja tarkistaa niitä säännöllisesti. Palkitse itsesi, kun saavutat nämä tavoitteet ja juhli edistymistäsi. Muuta myös rutiiniasi säännöllisesti, jotta toiminta pysyy mielenkiintoisena ja otat vastaan ​​uusia haasteita.

3. Mitä voin tehdä, jos tunnen olevani motivoitumaton?

Jos et tunne motivaatiota harjoitella, on tärkeää selvittää, miksi. Mieti, johtuuko se kiinnostuksen puutteesta, ajan puutteesta tai muista tekijöistä. Voit yrittää muuttaa tavoitteitasi tai löytää kiinnostavampia urheilulajeja. Voi myös olla hyödyllistä hakea tukea muilta tai kysyä neuvoa valmentajalta tai terapeutilta.

Johtopäätös

Liikuntamotivaatiolla on vahva psykologinen perusta. Sisäinen motivaatio, ulkoinen motivaatio ja itsetehokkuus vaikuttavat kaikki liikuntamotivaation edistämiseen. Motivaation ylläpitämiseksi voidaan asettaa tavoitteita ja vahvistaa itsetehokkuutta. Urheilu tarjoaa monenlaisia ​​etuja fyysiselle ja henkiselle terveydellemme, mikä puolestaan ​​voi lisätä motivaatiotamme.